Suomeksi
Kielineuvosto – Ruotsin virallinen kielenhuoltoelin
Tervetuloa!
Mitä kielenhuolto on?
Suomen kielen sana kielenhuolto on laina ruotsin sanasta språkvård, joka vuorostaan on käännöslaina saksan sanasta Sprachpflege. Kielenhuollon tehtäviä ovat mm. kielikysymyksiin vastaaminen, käsikirjojen laatiminen ja kiinnostuksen herättäminen kielikysymyksiä kohtaan, mutta myös kauaskantoisempi, maan kielitilanteeseen vaikuttava työ.
Mikä Kielineuvosto on?
Kielineuvosto on Ruotsin virallinen kielenhuoltoelin, jonka muodostavat entiset kielenhuoltoelimet Ruotsin kielilautakunta, Ruotsinsuomalainen kielilautakunta ja hallituksen kanslian Klarspråksgruppen. Kielineuvosto perustettiin 1.7.2006, ja se on osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta.
Kielineuvoston tehtävänä on seurata kirjoitetun ja puhutun ruotsin kehitystä sekä myös kaikkien muiden Ruotsissa käytettävien kielten asemaa. Tehtäviin kuuluu varsinkin ruotsalaisen viittomakielen ja Ruotsin viiden virallisen vähemmistökielen (suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš) käytön edistäminen. Myös pohjoismaisen kieliyhteistyön kehittäminen kuuluu tehtäviin. Kielineuvostossa on noin 20 työntekijää, joista neljä on suomen kielen huoltajia.
Mitä Kielineuvosto tekee?
Kielineuvosto julkaisee sanakirjoja ja kieltä käsitteleviä kirjoja, Kieliviesti- ja Klarspråksbulletinen-lehtiä, rekisteröi uudissanoja sekä tarjoaa kielineuvontaa ja luentoja. Myös terminologia ja kieliteknologia kuuluvat neuvoston toimialaan.
Kielineuvosto tekee laajaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Pohjoismaiden kielineuvosto, Svenska datatermgruppen, Mediespråksgruppen, Ortnamnsrådet ja muiden Pohjoismaiden kielenhuoltoelimet, kuten esimerkiksi Suomessa toimiva Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Kielineuvoston ja muiden kielielinten antamat suositukset ovat nimenomaan suosituksia: ne eivät siis ole lakiin perustuvia määräyksiä tms.
Ruotsin kielen tulevaisuus
Viime vuosikymmeninä englanti on alkanut kilpailla ruotsin kanssa yhä useammilla yhteiskunnan alueilla, niin suurissa, kansainvälisissä yhtiöissä, koulutusjärjestelmässä kuin mediassakin. Tätä voidaan pitää demokraattisena uhkana, sillä monilla Ruotsin yhteiskunnan jäsenillä ei ole niin hyvää englannintaitoa, että he pystyisivät hoitamaan asioitaan ja valvomaan etujaan englanniksi.
Mitä merkitystä uudella kielipolitiikalla on?
Se, että ruotsi on Ruotsin pääkieli, merkitsee muun muassa, että turva- ja käyttöohjeiden, tuoteselosteiden, konekäännösohjelmien jne. tulee olla käytettävissä ruotsinkielisinä. Koulutusjärjestelmän opetuskielen tulee normaalisti olla ruotsi. Ruotsia on voitava opettaa myös toisena kielenä, ja tähän tarvitaan resursseja.
Ota yhteyttä!
Kielineuvosto
Box 20057, 104 60 Stockholm
Puh. +46 (0)8 442 42 00
Kielineuvonta suomeksi ma-pe klo 9-12 +46 8 455 42 20
Faksi +46 8 442 42 26
neuvonta(à)kielineuvosto.se
sprakradet(à)sprakradet.se
kielineuvosto.se
sprakradet.se
Kielineuvosto on Ruotsin virallinen kielenhuoltoelin, jonka muodostavat entiset kielenhuoltoelimet Ruotsin kielilautakunta, Ruotsinsuomalainen kielilautakunta ja hallituksen kanslian Klarspråksgruppen. Kielineuvosto perustettiin 1.7.2006, ja se on osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta.
Kielineuvoston tehtävänä on seurata kirjoitetun ja puhutun ruotsin kehitystä sekä myös kaikkien muiden Ruotsissa käytettävien kielten asemaa. Tehtäviin kuuluu varsinkin ruotsalaisen viittomakielen ja Ruotsin viiden virallisen vähemmistökielen (suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš) käytön edistäminen. Myös pohjoismaisen kieliyhteistyön kehittäminen kuuluu tehtäviin. Kielineuvostossa on noin 20 työntekijää, joista neljä on suomen kielen huoltajia.
Mitä Kielineuvosto tekee?
Kielineuvosto julkaisee sanakirjoja ja kieltä käsitteleviä kirjoja, Kieliviesti- ja Klarspråksbulletinen-lehtiä, rekisteröi uudissanoja sekä tarjoaa kielineuvontaa ja luentoja. Myös terminologia ja kieliteknologia kuuluvat neuvoston toimialaan.
Kielineuvosto tekee laajaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Pohjoismaiden kielineuvosto, Svenska datatermgruppen, Mediespråksgruppen, Ortnamnsrådet ja muiden Pohjoismaiden kielenhuoltoelimet, kuten esimerkiksi Suomessa toimiva Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Kielineuvoston ja muiden kielielinten antamat suositukset ovat nimenomaan suosituksia: ne eivät siis ole lakiin perustuvia määräyksiä tms.
Ruotsin kielen tulevaisuus
Viime vuosikymmeninä englanti on alkanut kilpailla ruotsin kanssa yhä useammilla yhteiskunnan alueilla, niin suurissa, kansainvälisissä yhtiöissä, koulutusjärjestelmässä kuin mediassakin. Tätä voidaan pitää demokraattisena uhkana, sillä monilla Ruotsin yhteiskunnan jäsenillä ei ole niin hyvää englannintaitoa, että he pystyisivät hoitamaan asioitaan ja valvomaan etujaan englanniksi.
- Joulukuussa 2005 valtiopäivät päätti Ruotsin uudesta kielipolitiikasta. Sen neljä tavoitetta ovat:
- ruotsi on Ruotsin pääkieli
- ruotsia tulee voida käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla
- viranomaisten kielen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää
- jokaisella on oikeus kieleen: oppia ruotsia, oppia vieraita kieliä ja käyttää omaa äidinkieltään tai vähemmistökieltä.
Mitä merkitystä uudella kielipolitiikalla on?
Se, että ruotsi on Ruotsin pääkieli, merkitsee muun muassa, että turva- ja käyttöohjeiden, tuoteselosteiden, konekäännösohjelmien jne. tulee olla käytettävissä ruotsinkielisinä. Koulutusjärjestelmän opetuskielen tulee normaalisti olla ruotsi. Ruotsia on voitava opettaa myös toisena kielenä, ja tähän tarvitaan resursseja.
Ota yhteyttä!
Kielineuvosto
Box 20057, 104 60 Stockholm
Puh. +46 (0)8 442 42 00
Kielineuvonta suomeksi ma-pe klo 9-12 +46 8 455 42 20
Faksi +46 8 442 42 26
neuvonta(à)kielineuvosto.se
sprakradet(à)sprakradet.se
kielineuvosto.se
sprakradet.se
Uppdaterad 9 oktober 2008
Ansvarig för sidan: Språkrådet
Nyordslistan 2011
Snabblänkar till språkhjälp