Kuukauden sana
syyskuu 2010
Rastia
Ruotsin vaaleissa äänestetään ensi sijassa puoluetta. Jos äänestäjällä on oma suosikkinsa ehdokkaiden joukossa, hän voi merkitä rastin tämän nimen edessä olevaan ruutuun eli arkisesti kruksata tai ruksata nimen.
Vaalimainoksissa näkee kehoituksia kuten Kryssa Pirjo! Suomeksi raskaan virkkeen Merkitse rasti Pirjon nimen eteen! voi asiatyylissä ilmaista myös lyhyesti: Rasti Pirjo!
Rastia -verbin rinnakkaismuoto on rastittaa. Vaalilippuun saa siis rastia tai rastittaa ehdokkaan nimen.
elokuu 2010
Spintohtori
Spintohtorilla , ruotsiksi spinndoktor, tarkoitetaan viestinnän ammattilaista, jonka tehtävänä on välittää medioille myönteinen kuva esimerkiksi poliittisesta puolueesta tai suuresta yrityksestä. Spintohtori on usein poliitikon tms. neuvonantaja. Spintohtoreiden toimintaa voidaan myös kutsua strategiseksi kommunikaatioksi tai medianeuvonnaksi. Vaalistrategeja, viestintäpäällikköjä, viestintäkonsultteja ja tiedotus- ja lehdistöpäällikköjä nimitetäänkin usein spintohtoreiksi.
Spintohtori tulee englannin käsitteestä spin doctor. Yhdyssanan alkuosa spin tarkoittaa vääntämistä ja kääntämistä, pyörittämistä ja kieputtamista.
Käsitteenä spintohtori on negatiivisesti värittynyt. Otaksutaan, että spintohtoreilla on taitoa ja valtaa kieputtaa kauan hyviä uutisia, kääntää kiusalliset asiat myönteiseksi julkisuudeksi ja manipuloida mediaa ja toimittajia. Käsitteen negatiiviseen väriin vaikuttaa myös se, että toimintaa harjoitetaan usein kaikessa hiljaisuudessa.
Heinäkuu 2010
Kauneusneuvosto vai kauneusneuvosto?
Kauneusneuvosto - Tukholman kauneutta suojeleva neuvosto (Skönhetsrådet - Rådet till skydd för Stockholms skönhet) on kunnallisen elimen nimi. Kauneusneuvoston tehtäviin kuuluu antaa rakennuslautakunnalle lausuntoja asioissa, jotka koskevat julkisivuja ja rakennusten ympäristöön soveltuvuutta. Koska Kauneusneuvosto on erisnimi, se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
kesäkuu 2010
Vertaistuki
Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden tai useamman ihmisen välillä. Vertaistukeen osallistuvat ovat useimmiten sekä tukijoita että tuettavia. Vertaistukijoilla on yleensä samankaltaisia elämänkokemuksia. Ryhmän jäsenet ovat keskenään tasa-arvoisia ja solidaarisia ja antavat toisilleen tilaisuuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Vertaistuella voi olla terapeuttinen vaikutus ryhmäläisiin. Ammattilaisten antaman hoidon, tiedon ja tuen lisäksi muiden samassa elämäntilanteessa olevien tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä.
Vertaistuen ruotsinkielinen vastine voi olla esim. kamratstöd.
toukokuu 2010
Luupankki ja pankkiluu
Luupankki on kudospankki. Kudospankkiin kerätään ja varastoidaan kudoksia lääketieteen ja tutkimuksen käyttöön. Kudospankista saadaan siirteitä tarvitseville potilaille luuta, jänteitä, sarveiskalvoja, amnionkalvoa eli istukasta saatavaa sikiökalvoa ja sydänläppiä. Luupankki on ruotsiksi benbank.
Pankkiluu eli luupankkiluu on luupankkiin talletettua luukudosta, jota käytetään esimerkiksi leikkauspotilaiden kulumien, syöpien tai onnettomuuksien aiheuttamien kudospuutostilojen hoidossa. Pankkiluuta tarvitaan erityisesti vaativissa tekonivelten korjausleikkauksissa, jossa proteesin ympärillä olevia luupuutosalueita paikataan luumurskeella. Tyypillinen pankkiluu on tekonivelleikkauksissa irrotettava reisiluun pää. Pankkiluu on ruotsiksi bankben.
Huhtikuu 2010
Kansalaisyhteiskunta
Käsitteellä kansalaisyhteiskunta tarkoitetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa, kuten järjestö- ja vapaaehtoistyötä.
Ruotsin käsite civilsamhälle perustuu englanninkieliseen nimitykseen civil society.
maaliskuu 2010
Maastohiihto ja murtsikka
Arkikielinen murtsikka tarkoittaa maastohiihtoa, mutta myös maastohiihtosuksea.
Murtsikka on halvempi laji kuin laskettelu.
Muista voidella murtsikat!
Murtsikka on lyhenne murtomaahiihto-sanasta. Murtomaahiihto-nimityksen tilalle suositetaan nykyään maastohiihtoa .
helmikuu 2010
Vampyyri
Vampyyrit ovat Etelä- ja Keski-Amerikassa eläviä lepakoita, mutta slaavilaisen uskomuksen mukaan myös kuolleita ihmisiä, jotka liikkuvat öisin ja imevät ihmisten verta.
Jälkimmäisen määritelmän mukaiset vampyyrit ovat kiinnostaneet ihmisiä Bram Stokerin vuonna 1897 ilmestyneestä ”Dracula”-kirjasta lähtien, mutta viime vuosina ne ovat saaneet erityistä huomiota Stephenie Meyerin ”Twilight”-kirjojen ja televisiosarjan ”True Blood” myötä.
Suomeen sana vampyyri on lainattu ruotsista ja saksasta. Niihin sana taas on lainattu jostakin slaavilaisesta kielestä. Sana on mukana Agathon Meurmanin sanakirjassa vuodelta 1890. Vampyyri taipuu joko ”vampyyria” tai ”vampyyriä”.
”Vamppi” on lyhennys sanasta vampyyri, ja vamppi-sanaakin on suomessa käytetty jo 1900-luvun alusta asti.
tammikuu 2010
Nielu
Anatomiassa nielulla tarkoitetaan suusta ruokatorveen johtavaa suppilopmaista onteloa.
Sanaa käytetään myös kuvallisesti. Koskessa nielu on kohta, jossa virta on kaikkein suurimmillaan, katiskassa taas nielu on sen suppilomainen aukko.
YK:n ilmastosopimuksessa hiilinielulla eli nielulla tarkoitetaan prosesseja ja mekanismeja, joissa ilmakehän hiilidioksidia ja ilmansaasteita sitoutuu maaperään, metsiin ja merien pintakerrokseen. Maaperän kasvillisuus, metsät ja meret siis nielevät ilmansaasteita.
Ruotsiksi hiilinielu on kolsänka.
joulukuu 2009
Kivi, kiivi vai kiwi?
Kivi tarkoittaa kivensirua, -lohkaretta tai vastaavaa. Myös kivennäisaineista muodostunutta kovettumaa voidaan kutsua kiveksi, kuten esim. sappi- tai hammaskiveä.
Lisäksi joidenkin hedelmien tai marjojen siementä sanotaan kiveksi, kuten esim. luumun tai kirsikan kiveä (voidaan kirjoittaa myös yhteen).
Uudessa-Seelannissa elävän lentotaidottoman linnun nimi on suomeksi kiivi, kuten myös mm. siellä viljeltävän vihreänruskean hedelmän. Kirjoitusasua kiwi ei suositella käytettäväksi linnusta eikä hedelmästä.
marraskuu 2009
Arkiliikunta, hyötyliikunta, kuntoliikunta ja terveysliikunta
Arkiliikunta eli hyötyliikunta (ruotsiksi vardagsmotion) tarkoittaa jokapäiväisissä toimissa saatavaa liikuntaa, esim. siivoamista, ruohonleikkuuta, lumitöitä ja koiran ulkoiluttamista. Arkiliikkuja valitsee portaat eikä käytä hissiä ja hän kävelee tai pyöräilee työmatkansa. Arkiliikunta pitää kuntoa yllä ja painon kurissa, mutta ei yleensä nosta kuntoa eikä auta painon pudottamisessa.
Kuntoliikunta (ruotsiksi konditionsträning) tarkoittaa yleiskunnon kohentamiseksi harrastettavaa liikuntaa, kuntoilua, kuntourheilua. Kuntoliikuntaa voi harrastaa esim. kuntosalilla tai lenkkeilemällä. Kuntoliikunta tehostaa arkiliikunnan vaikutuksia.
Terveysliikunnalla (ruotsiksi motion, hälsofrämjande fysisk aktivitet) tarkoitetaan kaikkea liikkumista, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Sen tavoitteena ei ole suorituskyvyn parantaminen, vaan hyvän terveyskunnon saavuttaminen ja ylläpito ja sen tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. Terveysliikkuja, niin kuin kuntoliikkujakin, harrastaa mielellään kestävyysliikunnan muotoja: ripeää kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa ja uintia.
Lokakuu 2009
Kielipolitiikka
Kielipolitiikka on Ruotsissa suhteellisen uusi politiikan alan. Termi tuli käyttöön oikeastaan vasta silloin, kun alettiin tehdä ehdotuksia ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi. Valtiopäivät hyväksyivät kielipolitiikan tavoitteet vuonna 2005.
Ruotsin kielipolitiikka ei tietenkään koske vain ruotsia, vaan kaikkia Ruotsissa käytettäviä kieliä. Kielipolitiikassa kiinnitetään huomiota maassa puhuttavien eri kielten asemaan ja käyttöön.
Syyskuu 2009
Limetti
Limetti on kaakkoisaasialainen, sitruunaa pienempi ja happamampi sitrushedelmä. Sitä käytetään ruoanlaitossa samaan tapaan kuin sitruunaa.
Limetinmehusta, jota sekoitetaan usein mm. alkoholijuomiin, käytetään nimitystä laimi ja lime ja limetin kellanvihreä väri, joka on suosittu mm. sisustuksessa, on limetinvihreä eli lime.
Lime voidaan ääntää joko suomalaisittain (lime) tai englannin ääntämyksen mukaisesti (laim).
Elokuu 2009
Pandemia ja epidemia
Epidemiologiaan kuuluva käsite pandemia on sikainfluenssan takia tullut maallikoillekin tutuksi joukkoviestimien välityksellä. Moni saattaa kuitenkin ihmetellä, miksi jotakin kulkutautia kutsutaan pandemiaksi ja jotakin toista epidemiaksi.
Epidemia-sana tulee kreikan sanoista epi (päällä) ja demos (kansa), ja sillä tarkoitetaan tartuntataudin normaalia runsaampaa esiintymistä jonkin alueen väestössä.
Pandemia-sana tulee kreikan sanoista pan (kaikki) ja demos (kansa), ja sillä tarkoitetaan laajalle leviävää, yli maanosien ulottuvaa epidemiaa.
Nykyajan epidemioista tunnetuimpia ovat SARS ja lintuinfluenssa. Keskiajan paiserutto eli musta surma ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen riehunut espanjantauti ovat olleet vakavimpia pandemioita.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti kesäkuussa 2009 influenssa A(H1N1)-viruksen eli sikainfluessan pandemiaksi, mikä merkitsee, että influenssa on siirtynyt pandeemiseen vaiheeseen, jolloin sitä esiintyy useassa maassa eri mantereilla.
Heinäkuu 2009
Meppi
Lyhennesana meppi tulee englanninkielisistä sanoista Member of the European Parliament (lyh. MEP), ja se on käsitteen eurokansanedustaja arkikielinen ilmaus. Euroopan parlamentin jäsentä kutsutaan usein myös europarlamentaarikoksi.
Meppi on ruotsiksi EU-parlamentariker.
Kesäkuu 2009
Elvytyshana
Suomen valtiovarainministeri ilmoitti jokin aika sitten, että valtiolta ei ole luvassa uusia elvytyspaketteja, vaan elvytyshana on käännetty kiinni.
Elvytyshana on esimerkki uudissanasta, jonka osat ovat tuttuja ja jonka merkitys avautuu aika hyvin ilman tekstiyhteyttäkin. Se on myös hieman humoristinen, valtiovarainministeri ei tietenkään halua, että valtio antaa erilaisia taloudellisia tukia aivan kuin hanan avaamalla.
Toukokuu 2009
Mopoauto
Mopoauto (ruots. mopedbil) on pienikokoinen kevyt auto, jonka suurin nopeus on 45 km tunnissa. Se on kaksipaikkainen, ja sen ajamiseen vaaditaan mopokortti ja vähintään 15 vuoden ikä. Useimmissa mopoautoissa on dieselmoottori ja polttoaineen kulutus on vähäistä.
Vaikka mopoauton ajamiseen riittää mopokortti, sitä ei liikennesäännöissä rinnasteta mopoon. Täten mopoautoa ei siis esimerkiksi saa ajaa pyörätiellä eikä pientareella. Toisaalta myös moottoritiellä ajo on kielletty.
Huhtikuu 2009
Eläkeputki
Eläkeputki-sana on ollut käytössä jo ainakin vuonna 1999, ja se on mukana myös Kielitoimiston sanakirjassa, joka ilmestyi vuonna 2004.
Sana kuvaa Suomen järjestelmää, jossa tietyn iän saavuttanut henkilö saa työttömyyspäivärahan lisäpäiviä siihen asti, kunnes hän siirtyy ensin työttömyyseläkkeelle ja sitten vanhuuseläkkeelle.
Synonyymina käytetään toisinaan sanaa työttömyysputki, ja suomenruotsissa eläkeputken vastineena käytetään sanaa pensionssluss.
Maaliskuu 2009
Sommelier
Sommelier-sana tulee ranskan kielestä ja sillä tarkoitetaan ravintolassa työskentelevää viinien tuntijaa, viininkäsittelyn ammattilaista. Sommelierin eli viinimestarin tehtäviin kuuluu mm. vastata siitä, että tarjoiltavat viinit ovat virheettömiä. Hän palvelee myös asiakkaita ja auttaa heitä valitsemaan sopivia viinejä. Sommelier vastaa ravintolan viinilistasta ja pitää huolen siitä, että viinilista on monipuolinen ja kattava.
Helmikuu 2009
Kirkasvalolamppu
Tämän talven pimein kausi on ohitettu ja odotamme malttamattomina valoisaa vuodenaikaa.
Eri ihmiset reagoivat talven pimeyteen eri tavoin, jotkut potevat jopa kaamosmasennusta. Kaamosmasennuksen hoidossa on muutaman vuoden ajan käytetty kirkasvalolamppua, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Hoitoa nimitetään kirkasvalohoidoksi.
Kirkasvalolampun ruotsinkielisiä vastineita ovat ljusterapilampa ja dagsljuslampa.
Tammikuu 2009
Travelleri
Elämyksiä, erikoisuuksia, koskematonta luontoa ja paikallisia tuttavuuksia kaukaa – useimmiten Aasiasta ja Väli-Amerikasta – hakevia reppumatkailijoita kuvaamaan ei enää riitä matkailija, eikä edes turisti, vaan heitä on alettu kutsua travellereiksi. Turisti on lomamatkalla lyhyehkön ajan, verrattain alkeellisesti elävä travelleri taas elämäntapamatkallaan useita kuukausia. Matkailijalla puolestaan tuntuu nykyaikana olevan jopa jonkin verran nostalginen tyylisävy.
Joulukuu 2008
Adventti
Sana adventti tulee latinan sanoista adventus Domini, suomeksi Herran tuleminen.
Adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita, jolloin valmistaudutaan jouluun. Jo keskiajalta asti käytäntönä on ollut, että läntisen kristikunnan kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtina, joka on ajanjaksolle 27. marraskuuta – 3. joulukuuta osuva sunnuntai. Toisinaan saattaa käydä niinkin, että neljäs adventti ja jouluaatto ovat samana päivänä.
Adventti kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella kuten muutkin juhlapyhät, esim. pääsiäinen, joulu ja juhannus.
Marraskuu 2008
Eväste
Evästeellä tarkoitetaan atk-tiedostoon tallennettua tietoa, jota voidaan käyttää selaimen ja palvelimen välisen yhteydenpidon ohjaamiseen. Pipari ja keksi ovat evästeen englanninkielisestä sanasta cookie tehtyjä leikillisiä käännöksiä, ja ne kuuluvat lähinnä rentoon puhekieleen. Cookie on suomenkielisissä yhteyksissä arkityylinen. Evästeen ruotsinkielinen vastine on kaka.
Lokakuu 2008
Ajatushautomo
Ajatushautomo (tankesmedja) on järjestö tai tutkimuslaitos, joka kehittää ideoita erilaisten kysymysten ratkaisemiseksi ja toimii siten mielipiteenmuokkaajana. Sitä nimitetään myös ajatusmyllyksi.
Syyskuu 2008
Kasvatuskumppanuus
Kasvatuskumppanuus on käsite, joka koskee perheiden ja päivähoidon välistä kasvatusyhteistyötä. Se merkitsee, että varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat sitoutuvat yhdessä tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuudella pyritään rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja luomaan luottamuksellinen keskusteluilmapiiri.
Lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma eli hoito- ja kasvatussopimus.
Kasvatuskumppanuuden suomenruotsalainen vastine on fostringsgemenskap. Ruotsin esikouluissa täysin vastaavaa käsitettä ei ole. Niissä samoihin tavoitteisiin pyritään kodin ja esikoulun yhteistoiminnalla (samverkan mellan hem och förskola).
Elokuu 2008
Mätäkuu
Mätäkuu (rötmånad) on kansanperinteessä keskellä kesää naistenviikolla alkava, kuukauden pituinen ajanjakso. Mätäkuu alkaa 22., 23. tai 24. heinäkuuta ja päättyy 22., 23. tai 24. elokuuta.
Mätäkuuta nimitetään eri kielissä koiranpäiviksi (hunddagarna) tai koirakuuksi (hundmånad). Nimitys juontaa alkunsa muinaisesta Mesopotamiasta Canis Majoriksen eli Ison koiran (Stora hunden) tähdistön kirkkaimman tähden Siriuksen eli Koirantähden (Hundstjärnan) nimestä. Koirakuu, kesän kuumin aika, alkoi Siriuksen ensimmäisestä heliakkisesta noususta eli sen ilmestymisestä näkyviin juuri ennen auringonnousua.
Pohjoismaisiin kieliin mätäkuu-nimitys tuli aikoinaan tanskalaisten tekemän käännösvirheen välityksellä: Saksassa koiranpäivien käsite liitettiin keskiajalla kaskeamisaikaan (Rodentage). Saksalaisen kalenterin tanskannoksessa siitä tuli råddenmåned, josta se sitten käännettiin ruotsiksi sanalla rötmånad. (Nykysaksassa mätäkuun nimi on Hundstage). Suomen mätäkuu-sana on suora käännös ruotsista. Kuukauden nimenä mätäkuu esiintyy ensimmäisen kerran Mikael Agricolan vuonna 1544 ilmestyneessä Rucouskiria Bibliassa. Mätäkuuta kuukauden nimenä käytettiin vielä 1600-luvun alussa, jolloin sen syrjäytti elokuu.
Sananlaskuissa ja sanonnoissa mätäkuu-sana elää edelleen:
Mätäkuinen ilma on ku lehmän henkee. (Orimattila)
Toisen tekee mätäkuu, joko tulella pallaa tai vedellä vallaa. (Köyliö)
Saappaat kiiltävät kuin mätäkuun aurinko.
Kansankielessä puhutaan mätäkuun jutuista (rötmånadshistoria), joilla tarkoitetaan perättömiä juttuja ja mätäkuun uutisista (rötmånadsnyhet), joilla tarkoitetaan kesän uutispulan aikana kerrottavia, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia.
Heinäkuu 2008
Kuulemistilaisuus
Kuulemistilaisuudella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa kuullaan jotakuta tietystä asiasta. Kyseessä voi olla vaikkapa asiantuntijan antama lausunto yhteiskunnalliselle hallintoelimelle tai kansalaisjärjestön edustajien kuuleminen.
Ruotsiksi vastaava sana on utfrågning ja englanniksi hearing.
Kesäkuu 2008
Esteetön ja esteettömyys
Sanat esteetön ja esteettömyys ovat yleistyneet viime vuosina, kun on alettu pitää entistä tärkeämpänä, että kaikki pääsevät julkisiin tiloihin ym.
Palvelujen yhteydessä voidaan puhua myös saatavuudesta.
Julkisten tilojen pitää olla esteettömiä, jotta palvelujen saatavuus olisi taattu.
Sanaa esteettömyys käytetään myös ammattinimikkeen funktionshindersombudsman suomennossuosituksessa esteettömyysasiamies.
Esteettömyys voidaan usein ruotsintaa sanalla tillgänglighet.
Toukokuu 2008
Sima ja tippaleipä
Nykyisenlaista makeaa, hiivalla käytettävää simaa valmistettiin Suomessa vedestä, fariinisokerista ja sitruunasta jo 1700-luvulla. Suomalainen sima on makeampaa kuin vanha skandinaavinen juhlajuoma mjöd. Alun perin juoma on Suomessa ollut säätyläisten juoma ja luultavasti sisältänyt hunajaa: sima ja hunajaa tarkoittava mesi ovat synonyymeja. Kun raaka-aineet halpenivat niin, että tavallisella kansallakin oli varaa niihin, sima yleistyi etenkin vappujuomana. Kirjakielessä simasta on ensimmäinen maininta vuodelta 1702.
Siman kanssa nautitaan perinteisiä tippaleipiä (ruots. struva), sotkuisen narukerän näköisiä leivonnaisia, jotka valmistetaan valuttamalla taikinaa ohuena nauhana kuumaan rasvaan ja jotka koristetaan tomusokerilla.
Huhtikuu 2008
Valistunut arvaus
Valistunut arvaus on käännöslaina; englanniksi sanotaan educated guess. Ruotsissa taas on käytössä ilmaus kvalificerad gissning. Ilmaus tarkoittaa arvausta tai arvelua, joka perustuu melko varmaan tietoon, mutta aivan varmaa näyttöä asiasta ei kuitenkaan ehkä ole.
Maaliskuu 2008
Brändi
Suomeen on viime vuosina juurtunut sana brändi. Millä tahansa järjestöllä, tuotteella tai jopa henkilöllä voi nykyään olla brändi. Brändi on mukautettu suomeen englannin kielen sanasta brand, joka tarkoittaa merkkiä, tuotemerkkiä, merkkituotetta.
Suomen sanalla tavaramerkki on englannin kielessä kaksi vastinetta, trademark ja brand. Sanalla trademark on fyysinen ja juridinen merkitys, se tarkoittaa esimerkiksi rekisteröityä nimeä, designia tai iskulausetta, kun taas brand viittaa kuluttajan elämykseen ja liittyy niihin assosiaatioihin, joita kuluttaja saa kuullessaan puhuttavan jostakin tietystä tavaramerkistä.
Englannin ääntämisen mukaisen kirjoitusasun brändi rinnalla käytetään myös englannin kirjoitusasun mukaista muotoa brandi.
Helmikuu 2008
Hiihtoputki
Joulukuu ja tammikuu ovat olleet epätavallisen lämpimiä ja lumettomia suuressa osassa Ruotsia, joten hangille ei juuri ole päässyt hiihtämään.
Paljaalla maalla voi tietysti hiihtää rullasuksilla, mutta siitä kaikki tavalliset hiihtäjät eivät pidä. Muutamilla paikkakunnilla on nykyisin hiihtoputki eli hiihtotunneli (ruots. skidtunnel), jossa voi harrastaa putkihiihtoa vuodenajasta ja lumitilanteesta riippumatta.
Tammikuu 2008
Härkäviikot
Kun loppiainen ja siihen liittyvät huvitukset ovat päättyneet, alkaa pyhätön kausi, joka kestää laskiaiseen ja marianpäivään asti. Näitä arkisia viikkoja kutsutaan härkäviikoiksi tai selkäviikoiksi.
Härkäviikot-nimityksellä viitataan siihen, että ollaan taas tiiviisti kiinni arjessa ja työssä. Joulun ajan herkuttelu ja lepo ovat takana. Maaseudulla oli entisaikaan aika iestää vetohärät, ajojuhdat, ja aloittaa ulkotyöt. Selkäviikoilla taas viitataan tammikuun jälkipuolelle ajoittuvaan talvenselkään. Ilmausten yhteydessä kansankielessä mainitaan usein jotain myös ruoasta, pitihän pyhäpäivien herkuista siirtyä takaisin arkiruokaan, esimerkiksi härkäviikot ja reikäleipä ja selkäviikot ja ruisleivät.
Joulukuu
Joulukuu on vuoden 12. ja viimeinen kuukausi. Se on myös ensimmäinen kolmesta varsinaisesta talvikuukaudesta.
Joulukuu on saanut nimensä sanasta joulu, joka on vanha skandinaavinen laina, vertaa esim. ruotsin sanaan jul. Joulu oli alun perin pakanallinen keskitalven juhla, jota vietettiin eri puolilla Eurooppaa. Yule on englannin kielessä joulun vanha nimi, mutta se on väistynyt Christmas-sanan tieltä (Christmas viittaa Kristukseen: suomen lisäksi myös skandinaavisissa kielissä joulujuhlan nimenä on säilynyt vanha, pakanalliselta ajalta peräisin oleva nimi).
Nimitys joulukuu yleistyi 1600-luvulla; aiemmin kuukauden nimi oli yksinkertaisesti talvikuu. Joulukuun nimi on englanniksi, latinaksi ja ruotsiksi december (englanniksi tietysti isolla alkukirjaimella) ja saksaksi Dezember.Nimi on peräisin latinan sanasta kymmenen, decem, sillä vanhassa roomalaisessa kalenterissa joulukuu oli vuoden kymmenes kuukausi.
Joulunodotukseen kuuluu adventti: adventtisunnuntait ovat neljä joulua edeltävää sunnuntaita. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaa myös kirkkovuosi. Nimi adventti on peräisin latinan sanoista adventus domini, suomeksi herran tuleminen. Varsinkin suomalaiseen joulunalusaikaan kuuluu pikkujouluperinne. Monissa kodeissa vietetään pikkujoulua (lilla jul) 1. adventtina tai usein jo sen aattona lauantaina. Silloin lapset saattavat saada pienen paketin, hankitaan pieni joulupuu, paistetaan pipareita ja maistellaan glögiä tms. Toisenlaisia pikkujouluja ovat työpaikkojen henkilöstöjuhlina vietettävät pikkujoulut, joissa yleensä tarjotaan jouluruokaa. Ruotsissa tätä vastaisi lähinnä julbord-perinne: työpaikan henkilökunta käy yhdessä syömässä jouluruokaa ravintolassa.
Suomessa vietetään 6. joulukuuta itsenäisyyspäivää (självständighetsdagen) melko vakavissa tunnelmissa: ikkunalle saatetaan sytyttää kaksi kynttilää palamaan kello 18, järjestetään kulkueita, sankarihaudat kukitetaan jne. Itsenäisyyspäivä on tietenkin yleinen vapaapäivä ja liputuspäivä Suomessa.
10. joulukuuta on Ruotsissa Nobelin päivä (Nobeldagen), joka on yleinen liputuspäivä. Varsinkin Ruotsissa Lucian päivää (kirjoitusasuna myös lucianpäivä)13. joulukuuta on tapana viettää näkyvästi, ja nykyään sitä vietetään myös Suomessa. Suomen Lucia kruunataan aina 13. joulukuuta klo 17 Senaatintorin Tuomiokirkossa Helsingissä.
Talvipäivänseisaus (vintersolstånd) on aina 20.–22. joulukuuta. Tänä vuonna se on 22. joulukuuta, lauantaina ennen 4. adventtisunnuntaita. Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla alimmillaan, ja päivä onkin vuoden lyhin. Napapiiriä pohjoisempana aurinko ei nouse lainkaan.
Jouluaatto (julafton) on 24. joulukuuta, joulupäivä (juldagen) 25. joulukuuta ja tapaninpäivä eli toinen joulupäivä (annandag jul, stefanidagen) 26. joulukuuta. Nykyään kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi, mutta samaan aikaan, keskitalvella, vietettiin siis jo pakanallisena aikana keskitalven juhlaa.
Viattomien lasten päivä ( suomenruotsiksi menlösa barns dag, Ruotsissa vuodesta 2001 värnlösa barns dag) on kalenterissa 28. joulukuuta. Vuoden viimeinen päivä, 31. joulukuuta, on tietysti joka vuosi uudenvuodenaatto (nyårsafton).
Marraskuu
Marraskuu on vuoden yhdestoista kuukausi ja syyskuukausista viimeinen, vaikka marraskuu ainakin pohjoisimmassa Pohjolassa usein käytännössä onkin talvikuukausi. Marraskuussa kasvit, jotka eivät talvehdi, ovat jo kuolleet eli ne ovat martaana. Marraskuu lienee saanut nimensä juuri siitä.
Marraskuun latinankielinen nimi on november, ja se tulee latinan sanasta novem, yhdeksän. Rooman vanhassa kalenterissa marraskuu olikin vuoden yhdeksäs kuukausi.
Pyhäinpäivää (alla helgons dag) , vanhalta nimeltään pyhäinmiestenpäivää, vietetään nykyään 3. marraskuuta. Pyhäinpäivä on kahden vanhan katolisen juhlapäivän yhdistelmä: kaikkien pyhien päivän (allhelgonadagen), jota vietettiin 1. marraskuuta, ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivän (alla själars dag), jota vietettiin 2. marraskuuta.
Ruotsissa marraskuun 6. päivä on omistettu kuningas Gustav Adolfin muistolle (Gustav Adolfsdagen). Suomessa samasta päivästä käytetään nimeä ruotsalaisuuden päivä. 10. lokakuuta varsinkin Ruotsissa vietetään martinpäivää (mårtensafton) hanhensyönnin merkeissä. Seuraava päivä, 11. marraskuuta, on isänpäivä (fars dag). Isänpäivää vietetään aina marraskuun toisena sunnuntaina.
Lokakuu
Lokakuu on keskimmäinen kolmesta syyskuukaudesta. Loka-sana merkitsee kuraa, likaa jne. Sanan voi epäillä kuuluvan vanhaan, omaperäiseen sanastoon, sillä se on käytössä monissa lähisukukielissä samanmuotoisena tai melkein samanmuotoisena: karjalan kielen loka, lyydin loga ja viron loga. Kirjoitetussa kielessä niin loka kuin lokakuukin olivat käytössä jo Agricolan aikaan.
Lokakuun latinankielinen nimi on october. Nimi tulee latinan sanasta octo, joka merkitsee kahdeksaa. Vanhassa roomalaisessa, kymmenkuukautisessa kalenterissa lokakuu olikin vuoden kahdeksas kuukausi. Lokakuun nimi on oktober myös esimerkiksi ruotsiksi.
Lokakuun ensimmäinen päivä vietetään kansainvälistä lasten päivää (internationella barndagen) ja lokakuun neljäs päivä Ruotsissa vietetään kanelipullan tai korvapuustin päivää (kanelbullens dag)! Suomessa 10. lokakuuta on Aleksis Kiven ja myös suomalaisen kirjallisuuden päivä (Alexis Kivi-dagen, den finska litteraturens dag). 14. lokakuuta vietetään kiitospäivää (tacksägelsedagen). 24. lokakuuta taas on YK:n päivä (FN-dagen).
Kesäaika alkoi maaliskuun lopussa, mutta se päättyy 28. lokakuuta, jolloin siirrytään taas talviaikaan. Lokakuun viimeisenä päivänä eli pyhäinpäivän aattona monet juhlivat nykyisin niin Ruotsissa kuin Suomessakin halloweenia, josta Suomessa joskus käytetään myös nimiä haamuaatto ja kummitusjuhla!
Syyskuu
Syyskuu on ensimmäinen kolmesta syyskuukaudesta ja nykykalenterin yhdeksäs kuukausi. Vaikka syksy meillä pohjoisessa alkaakin syyskuusta, on syyskuu kuitenkin maapallon keskimäärin lämpimin kuukausi!
Syyskuun latinankielinen nimi September tulee sanasta septem, seitsemän. Nimi viittaa siihen, että vanhassa Rooman valtakunnan 10-kuukautisessa kalenterissa kyseessä oli vuoden seitsemäs kuukausi. Myös esimerkiksi ruotsiksi ja englanniksi syyskuun nimi on september.
Ruotsin ja Suomen kalentereissa ei syyskuussa juuri ole kristillisiä pyhäpäiviä, mutta juutalaisten uusivuosi (nyår) eli rosh hashana alkaa 12. syyskuuta ja islaminuskoisten ramadan 13. syyskuuta. Juutalaisten sovituspäivä eli jom kipur (försoningsdagen) on 22. syyskuuta. 22. syyskuuta vietetään myös kansainvälistä autotonta päivää! 23. syyskuuta on syyspäiväntasaus (höstdagjämning) ja 26. syyskuuta vietetään Euroopan kielipäivää (europeiska språkdagen). Syyskuun viimeinen päivä, 30. syyskuuta, on pyhän Mikaelin päivä (den helige Mikaels dag).
Elokuu
Elokuu on nykykalenterin kahdeksas kuukausi ja viimeinen varsinaisista kesäkuukausista. Elokuu on saanut nimensä elonkorjuusta, sillä silloin korjataan vilja. Elo-sana on elämän ja viljan lisäksi tarkoittanut myös mm. omaisuutta, ruokaa ja karjaa, ja sitä on käytetty jo Agricolan aikaan. Samankaltainen vastine on myös kaikissa lähisukukielissä.
Elokuun latinankielinen nimi on Augustus, koska Rooman ensimmäinen keisari oli nimeltään Augustus. Aiemmin kuukauden nimi oli Sextilis, koska se vanhan kalenterin mukaan oli vuoden kuudes kuukausi. Myös esim. ruotsiksi elokuun nimi on augusti ja englanniksi ja saksaksi August.
Elokuussa ei ole erityisiä pyhäpäiviä, mutta 8. elokuuta on Ruotsin kuningattaren nimipäivä (drottningens namsdag). 16. elokuuta Ruotsissa alkaa myös hapansilakkakausi (surströmmingspremiär) ja mätäkuu (rötmånad) loppuu 23. elokuuta.
Heinäkuu
Heinäkuu on nykykalenterin seitsemäs kuukausi ja kesäkuukausista keskimmäinen. Heinäkuussa tehdään heinä, mistä kuukausi lienee saanut nimensä. Itse heinä-sana on vanha balttilainen laina, ja sitä on käytetty jo Agricolan aikaan.
Heinäkuun latinalainen nimi on Iulius kalenterin uudistaneen Julius Caesarin mukaan. Caesar syntyi heinäkuussa, ja Rooman senaatti päätti antaa kuukaudelle uuden nimen hänen kunniakseen. Heinäkuun entinen latinankielinen nimi oli Quintilis, koska se oli vanhan kalenterin viides kuukausi. Myös esim. ruotsiksi heinäkuun nimi on juli ja englanniksi July.
Heinäkuussa ei ole varsinaisia pyhäpäiviä, mutta 6. heinäkuuta Suomessa vietetään Eino Leinon, runon ja suven päivää (Eino Leino dagen, diktens och sommarens dag). 8. heinäkuuta on apostolien päivä (apostladagen). 14. heinäkuuta on Ruotsin kruununprinsessan syntymäpäivä (kronprinsessans födelsedag). 22. heinäkuuta on kirkastussununtai (Kristi förklarings dag). Heinäkuun 27. päivä on unikeonpäivä (sjusovardagen), ja 29. heinäkuuta vietetään Färsaarten kansallispäivää (Färöarnas nationaldag).
Mätäkuu (rötmånaden) alkaa 23. heinäkuuta, ja heinäkuussa niin Suomessa kuin Ruotsissakin on naistenviikko (fruntimmersveckan), ts. noin viikon pituinen jakso, jolloin almanakassa on vain naisten nimipäiviä.
Kesäkuu
Kesäkuu on vuoden kuudes kuukausi ja ensimmäinen varsinainen kesäkuukausi. Kesäkuu-nimeä käytti jo Agricola kirjoituksissaan. Kesä-sanaa pidetään toisaalta omaperäisenä, mutta toisaalta on myös arveltu, että sana olisikin indoeurooppalainen lainasana. Lounaismurteissa kesä on tarkoittanut samaa kuin kesanto. Silloin kesäkuun nimen taustalla ei olisikaan kesä-sana kesäkuukausimerkityksessä, vaan kesanto-sana, sillä kesantopellot oli kynnettävä ensimmäisen kerran alkukesästä. Ennen vanhaan juhannusta edeltävää aikaa sanottiin pikkukesäksi ja juhannuksen jälkeistä aikaa isoksi kesäksi.
Kesäkuun latinankielinen nimi on Iunius, joka pohjautuu Juno-jumalattaren nimeen. Juno oli Jupiterin puoliso ja avioliiton, äitiyden ja naisten suojelija. Myös monissa muissa kielissä kesäkuun nimi pohjautuu latinaan, kuten esimerkiksi ruotsin juni ja englannin June.
5. kesäkuuta vietetään maailman ympäristöpäivää (världsmiljödagen), samoin kuin Tanskan perustuslakipäivää (Danmarks grundlagsdag). Vuonna 2005 Ruotsiin saatiin uusi virallinen pyhäpäivä vuonna 2005 menetetyn toisen helluntaipäivän tilalle: 6. kesäkuuta eli Ruotsin kansallispäivä (nationaldagen). Ruotsissa on siis kansallispäivä, kun taas Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää. Ahvenanmaalla vietetään itsehallinnon päivää (Ålands självstyrelsedag) 9. kesäkuuta. 17. kesäkuuta on vuorossa Islannin kansallispäivä (Islands nationaldag) ja 21. kesäkuuta Grönlannin kansallispäivä (Grönlands nationaldag). 21. kesäkuuta on myös kesäpäivänseisaus (sommarsolståndet), jolloin päivä on pisimmillään.
Juhannusaatto (midsommarafton ) edeltää juhannuspäivää (midsommardagen), joka tänä vuonna on 23. kesäkuuta. Juhannuspäivä 23. kesäkuuta on myös Suomen lipun päivä (finska flaggans dag). Juhannus on aina lauantaina, joka osuu ajalle 20.–26. kesäkuuta. Juhannuksen murteelliset nimitykset mittumaari, mittumaarja, messumaari ja mettumaari tulevat Ruotsin midsommar-sanasta, mutta juhani-nimitys, samoin kuin juhannuksen suomenkielinen nimi, ovat peräisin Johannes-nimestä: jo 400-luvulla vietettiin Johannes Kastajan muistopäivää kesäkuussa (nykyään aina juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina), ja keskiajalla Suomenkin kirkko päätti omistaa keskikesän juhlan Johannes Kastajan syntymän muistolle.
Toukokuu
Toukokuu on saanut nimensä siitä, että keväällä tehdään
toukotyöt eli pellot kynnetään ja äestetään, minkä jälkeen vilja kylvetään. Sana
touko merkitseekin kylvöä, kylvötyötä tai kasvavaa viljaa. Toukokuuta on kutsuttu myös
tuohikuuksi, koska keväällä tuohi irtoaa hyvin. Toukokuun latinankielinen nimi on
Maius. Kuukausi on saanut nimensä kasvillisuuden jumalattaren
Maian mukaan. Samaa alkuperää ovat toukokuun ruotsinkielinen nimi
maj ja englannin
May.
Toukokuun ensimmäinen juhlapäivä – joka vuosi – on tietysti vappu eli vapunpäivä (första maj, jolloin ruotsalaisenkin kalenterin mukaan Valborg viettää nimipäiväänsä).
Eurooppa-päivä (Europadagen) 9. toukokuuta on melko uusi tulokas kalenterissamme. Eurooppa-päivän tausta on seuraava: Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki 9. toukokuuta 1950 ehdotuksen, että olisi välttämätöntä luoda järjestynyt Eurooppa, jotta rauhanomaiset suhteet säilyisivät. Ehdotus tunnetaan Schumanin julistuksena, ja siitä alkoi nykyisen Euroopan unionin kehitys. 13. toukokuuta on rukoussunnuntai (bönsöndagen). Tänä vuonna Suomessa vietetään myös äitienpäivää samana sunnuntaina, sillä Suomessa äitienpäivä on aina toukokuun toisena sunnuntaina.
Torstai 17. toukokuuta on Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (Kristi himmelsfärds dag), tutumpi kuitenkin helatorstaina. 17. toukokuuta on myös Norjan kansallispäivä, ja seuraavana torstaina 24. toukokuuta vietetään kansallispuistojen päivää (nationalparkernas dag). Helluntaiaatto (pingstafton) on lauantaina 26. toukokuuta ja helluntaipäivä sunnuntaina 27. toukokuuta. Tänä vuonna se on Ruotsissa myös äitienpäivä eli mors dag. Toinen helluntaipäivä, joka sattuu aina maanantaiksi, ei ole enää Ruotsissakaan pyhäpäivä.
Huhtikuu
Huhtikuu on vuoden neljäs kuukausi, joka on saanut nimensä siitä, että ennen keväällä kaadettiin havupuukaski eli huhta. Sanottiin myös, että huhtikuu humauttaa lumet pois.
Latinaksi huhtikuun nimi on Aprilis. Nimen taustana on verbi aperio, jonka merkitys on avata: huhtikuussahan luonto herää, ja silmut ja nuput alkavat avautua. Myös ruotsiksi tämän kuukauden nimi on april ja englanniksi April.
1. huhtikuuta vietetäänkin aprillipäivää. Tapa narrata toisia keväällä on vanha, mutta nykyinen käytäntö vakiintui 1800-luvulla. Narratulle sanotaan ”Aprillia aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle”.
Tänä vuonna huhtikuun 1. päivä on myös palmusunnuntai, jolloin alkaa pääsiäisviikko. Palmusunnuntaina on myös tapana virpoa. Yksi tunnetuimmista virpomisvärssyistä on tämä, mutta muitakin toki on: ”Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks, vitsa sulle palkka mulle!”Pääsiäisviikko (hiljainen viikko, kärsimysviikko, piinaviikko eli tymintäviikko (ruotsiksi dymmelvecka)) on pääsiäispyhiä edeltävän viikon nimitys, mutta toisaalta kirkkovuoden osana myös pääsiäisen jälkeisen viikon nimitys.
Tänä vuonna pääsiäinen on 6.–9. huhtikuuta. Kiirastorstai (skärtorsdag) on 5. huhtikuuta ja pitkäperjantai 6. huhtikuuta. Hiljainen lauantai eli lankalauantai edeltää pääsiäispäivää ja toista pääsiäispäivää. Pääsiäis-sanan tausta on mielenkiintoinen. Monissa kielissä pääsiäisen nimitys on peräisin heprean sanoista pesah tai pasah: aramean pasha, kreikan paskha, ranskan Paques ja ruotsin påsk. Suomessa kehitettiin kuitenkin jo ennen Agricolaa sana pääsiäinen, sillä haluttiin välttää paska-sanaa muistuttavan sanan käyttö!
Pääsiäisenä päästiin paastosta, johon oli laskeuduttu laskiaisena härkäviikkojen päätyttyä. Kiirastorstai taas on saanut nimensä siitä, että silloin puhdistauduttiin (ruotsin skära-verbillä on myös merkitys puhdistaa). Paha kiira oli karkotettava, ja vielä viime vuosisadan alussa Suomessa tehtiin näin esim. vetämällä metalliromua ja palavaa terva-astiaa kelkassa talon ja piharakennusten ympäri.
8. huhtikuuta on romanien kansallispäivä. Päivä on kansainvälinen, eli romanit joka puolella maailmaa viettävät sitä samana päivänä. 9. huhtikuuta on vietetty Mikael Agricolan päivää jo vuodesta 1960, ja silloin vietetään lisäksi suomen kielen päivää. Vuosi 2007 on myös Agricolan juhlavuosi, sillä hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 450 vuotta. 23. huhtikuuta vietetään YK:n säätämää maailman kirjapäivää (världsbokdagen). 27. huhtikuuta taas vietetään veteraanipäivää; niin on tehty jo vuodesta 1987 alkaen. Huhtikuun viimeinen päivä, 30. huhtikuuta, on vapunaatto (valborgsmässoafton).
Maaliskuu
Maaliskuu on saanut nimensä siitä, että silloin maa alkaa paljastua. Se on myös viimeinen talvikuukausi ja nykykalenterissa vuoden kolmas kuukausi. Maaliskuu on myös yhdeksäs kuukausi kesäkuun jälkeen, ja juuri maaliskuussa Suomessa syntyykin eniten lapsia!
Vanhassa roomalaisten kalenterissa maaliskuu eli Martius oli kuitenkin vuoden ensimmäinen kuukausi, ennen kuin siirryttiin 12-kuukautiseen kalenteriin ja tammi- ja helmikuu lisättiin entisten 10 kuukauden lisäksi. Martius oli sodanjumala Marsille omistettu kuukausi, ja yhä edelleen kuukauden nimi on mm. ruotsiksi mars ja englanniksi March.
Koska pääsiäinen on tänä vuonna huhtikuussa, ei maaliskuussa ole ylimääräisiä vapaapäiviä, mutta muutamia merkkipäiviä kuitenkin.
8. maaliskuuta on vietetty kansainvälistä naistenpäivää (internationella kvinnodagen) jo 1920-luvulta lähtien. Vuodesta 2004 alkaen 11. maaliskuuta on eurooppalainen terrorismin uhrien muistopäivä (europeisk minnesdag för terrorismens offer). 19. maaliskuuta taas on vuodesta 2007 alkaen Minna Canthin päivä ja tasa-arvon päivä. Se on myös yleinen liputuspäivä, ja Canth onkin ensimmäinen nainen, joka saa oman liputuspäivän.
Kevätpäiväntasaus eli päivä, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät, on 21. maaliskuuta. Marian ilmestymispäivä (Maria bebådelsedag) oli aiemmin aina 25. maaliskuuta, mutta nykyään sitä vietetään sunnuntaina 22.–28. maaliskuuta. 25. maaliskuuta siirrytään myös kesäaikaan. Ruotsissa kesäaikaan siirryttiin ensimmäisen kerran vuonna 1980, Suomessa taas 1981.
Helmikuu
Helmikuun oletetaan saaneen nimensä siitä, että puiden oksiin on muodostunut helmimäisiä jääpisaroita, sillä helmi-sana on tarkoittanut myös helmen muotoista pisaraa.
Ruotsin kielen sana februari on peräisin helmikuun latinankielisestä nimestä Februarius, joka puolestaan tulee sanasta februa. Februa oli roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla. Helmikuu oli Rooman valtakunnassa myös vuoden viimeinen kuukausi, ja tammikuun lisäksi toinen kuukausista, jotka lisättiin vanhaan 10-kuukautiseen kalenteriin, kun siirryttiin 12-kuukautiseen kalenteriin.
Härkä- eli selkäviikot jatkuvat helmikuussa, joten pyhäpäiviä ei helmikuussa ole. Helmikuun alussa vietetään kuitenkin kynttilänpäivää (kyndelsmässodagen), jolloin vihittiin kirkossa tarvittavat kynttilät.
Runeberginpäivää on vietetty vuodesta 1854 alkaen 5. helmikuuta Suomen kansallisrunoilijan kunniaksi. Silloin on tapana syödä runebergintorttuja, eli yleensä punssilla tai rommilla maustettuja ja vadelmahillolla koristeltuja leivonnaisia.
Ystävänpäivä 14. helmikuuta on suhteellisen uusi tulokas Suomessa ja Ruotsissa, vaikka päivä olikin kevään juhla jo antiikin aikaan. Ruotsissa päivää vietetään nimellä alla hjärtans dag.
Laskiainen (fastlag) on joko helmi- tai maaliskuussa, sillä laskiaissunnuntai osuu ajalle 1.2.–7.3., seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Tänä vuonna laskiaissunnuntai on 18. helmikuuta. Laskiainen on saanut nimensä siitä, että silloin laskeuduttiin paastoon, joka päättyi vasta pääsiäisenä, jolloin taas päästiin paastosta.
Karkauspäivää (skottdag) vietettiin aiemmin 24. helmikuuta, nykyään 29. helmikuuta. Karkauspäivänä saivat naisetkin kosia, ja rukkaset antaneen miehen tuli ostaa naiselle hamekangas.
28. helmikuuta vuonna 1835 allekirjoitettiin Kalevalan esipuhe, ja vuodesta 1910 alkaen tämä päivä onkin kulkenut kalevalanpäivän nimellä.
Tammikuu
Suomessa kaikkien 12 kuukauden nimet ovat yhdyssanoja, joiden loppuosana on sana kuu. Kuu-sanaa käytti jo Mikael Agricola, jonka juhlavuotta Suomessa vuonna 2007 vietetäänkin – Agricolan kuolemasta tulee näet tänä vuonna kuluneeksi 450 vuotta.
Tammi-sana mielletään nykyisin lähinnä erään puulajin nimeksi, mutta murteissa se on tarkoittanut myös akselia, napaa, keskipuuta jne. Sanan oletetaan olevan lainaa ruotsin stam-sanasta. Murteellinen tammi-sana on ollut käytössä varsinkin Hämeessä ja Keski-Suomessa.
Tammikuun nimen arvellaan tarkoittavan talven keskusta, sydäntä, ja joissakin murteissa tammikuusta onkin käytetty nimeä sydänkuu. Tammi voisi toisaalta viitata myös puun nimeen, kovaan tammeen, ja olla vertauskuva tammikuun kovista pakkasista. Moni on varmasti kuullut selityksenä myös sen, että tammen lehdet ovat tammikuussa usein yhä puussa. Tämä ei kuitenkaan liene todennäköinen selitys.
Tammikuun ruotsinkielinen nimi januari tulee latinan sanasta Ianuarius, kuten myös englannin January, saksan Januar, ranskan janvier jne. Rooman valtakunnassa käytettiin nimittäin ensin 10-kuukautista kalenteria, mutta myöhemmin siirryttiin 12-kuukautiseen kalenteriin, ja toinen lisäkuukausista oli juuri tammikuu. Kuukausi oli pyhitetty Janus-jumalalle, siitä nimi.
Tammikuun ensimmäinen pyhäpäivä on tietysti uudenvuodenpäivä, mutta tammikuussa on lisäksi loppiainen, jota vietetään 6. tammikuuta. Loppiainen oli Suomessa vuosina 1973–1991 liikkuva, ja sitä vietettiin lauantaina 6.–12. tammikuuta. Loppiainen on joulupäivästä laskien 13. päivänä (siksi loppiaisen ruotsinkielinen nimi on trettondagen – almanakassa yhä vanhempi muoto trettondedag jul, ja loppiaisaaton nimi on trettondagsafton). Sanana loppiainen on samaa sukua kuin lopettaa ja loppu, sillä joulun pyhät päättyvät loppiaiseen. Loppiaisesta käytetään kirkollisissa yhteyksissä myös nimiä epifania tai teofania. Loppiainen mainittiin Raamatussa jo vuonna 1642.
Nuutinpäivää (ruotsiksi tjugon(de)dag Knut) taas vietetään 13. tammikuuta, joka suomalaisessa kalenterissa onkin Nuutin nimipäivä. Joulurauhan katsottiin päättyvän nuutinpäivänä ja niin ollen myös joulunajan. Sanotaanhan sananparressakin: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Nuutinpäivää vietetään Tanskan herttua Knut Lavardin muistoksi. Hänet murhattiin 7. tammikuuta vuonna 1311, eli samana päivänä, jolloin joulun katsottiin päättyvän. 1600-luvulla joulun viettoa kuitenkin pidennettiin viikolla ja Nuutin päivä siirrettiin tammikuun 13. päivään.
Nuutinpäivästä alkoivat härkäviikot eli selkäviikot, jotka kestivät laskiaiseen saakka. Härkäviikoilla tarkoitetaan joulun jälkeisiä, pyhäpäivättömiä ”täysiä” työviikkoja. Nimityksen uskotaan saaneen alkunsa siitä, että härkiä käytettiin vetojuhtina metsätöissä, ja metsätöitä tehtiin juuri sydäntalvella, ennen talven selän taittumista.
Juhlapäivien nimet, kuten joulu, tapaninpäivä, uusivuosi, loppiainen, nuutinpäivä, vappu, itsenäisyyspäivä jne. kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella. Mutta jos kyseessä on esimerkiksi Nuutti- tai Vappu-niminen henkilö, kyseessä on kuitenkin sanaliitto ja nimipäiväkorttiin kirjoitetaan Nuutti tai Vappu isoin kirjaimin, esimerkiksi näin: Hyvää Nuutin päivää! tai Onnittelut Vapun päivänä!
