Ajankohtaista

Kaikkien Pohjoismaiden kielenhuoltajat, mm. Pohjoismaiden kielineuvoston jäsenet, ovat laatineet yhteisen kirjeen pohjoismaisille yhteistyöministereille ja koulutusministereille.

Kirjeessä ehdotetaan yhteispohjoismaisen kielikeskuksen perustamista. Todetaan, että jo nyt on monia kansallisia ja yhteispohjoismaisia järjestöjä yms., mutta yksikään niistä ei voi ottaa kokonaisvastuuta pohjoismaisesta kieliyhteistyöstä (mm. tiedonkeruu ja kehittäminen). Todetaan myös, että yhteinen keskus ei välttämättä vaadi suuria taloudellilsia resursseja. Jo muutama koordinaattori yhteisellä työpaikalla antaisi aivan toisenlaiset edellytykset kuin tämänhetkinen, hyvin hajanainen organisaatio.

Kirje on luettavissa Kielineuvoston verkkosivuilla (ruotsinkielisenä).

Yliopiston lehtori Per-Erik Cederholm Tukholman yliopistosta luennoi aiheenaan Juhani Aho Ruotsissa. Seminaarissa esitellään myös Cederholmin äskettäin julkaistu tutkimus Juhani Aho i Sverige: Pressmottagande och Nobelpriskandidatur.

Aika: 21. toukokuuta 2008 klo 16-17.30
Paikka: sali E900, Södra huset, Frescati, Tukholman yliopisto

Seminaarikieli on ruotsi. Vapaa pääsy.

Johan Vilhelm Snellmanin päivää ja suomalaisuuden päivää vietetään Suomessa 12. toukokuuta. Snellman oli filosofi, kirjailija ja valtiomies, joka vaikutti mm. suomen kielen asemaan.
Lue lisää J. V. Snellmanin kotimuseon verkkosivuilta.

Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liiton (RSN) pääsihteeri Markus Lyyra kertoo kirjoitusprojektista, jonka sato nyt on menossa painoon: "Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto (RSN) lanseerasi keväällä 2006 ruotsinsuomalaisille nuorille tarkoitetun kirjoituskampanjan, jonka tarkoituksena oli innostaa nuoria kirjoittamaan ja käyttämään erityisesti suomen kieltä. Kyseinen kirjoituskampanja kulki nimellä POSSESSIIVISUFFIKSI - tai jotain ihan muuta. Kampanjan nimestä huolimatta tarkoituksenamme ei ollut keskittyä kieliopillisiin seikkoihin vaan tärkeintä oli se, että nuoret löytäisivät luovan kirjoittamisen ilon. Tästä johtuen kannustimmekin nuoria kirjoittamaan niin tyylin kuin aiheen ollessa vapaa. Kirjoitusvirheistä viis! Tekstien viimeisenä sisäänjättöpäivänä saimme suureksi iloksemme huomata, että kampanjamme oli todella saanut ruotsinsuomalaisten nuorten kynät sauhuamaan ja mielikuvituksen lentämään. Menestyksestä kertoo se tuotosten mahtava kirjo, jota kirjanen POSSESSIIVISUFFIKSI - tai jotain ihan muuta tarjoaa. Kansien välistä löytyy niin hyväntuulisia runoja, hienoja kuvituksia, mukaansatempaavia kertomuksia, hauskoja sarjakuvia kuin myös paljon muuta mukavaa luettavaa."

Turun yliopiston Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen ma. professori Kirsti Siitonen luennoi aiheenaan Pronominit hän ja se viittaamassa eläimiin, esineisiin ja ihmisiin.

Aika: 7.5.2008 kl. 16.15–17.45
Paikka: sali E900, Södra huset, Frescati, Tukholma

Seminaarikieli on suomi ja seminaariin on vapaa pääsy.

Botkyrkan ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Ina Sinisalo kertoo Sisuradion haastattelussa, että Boråsiin suunnitellaan ruotsinsuomalaista vapaakoulua. Botkyrkan ruotsinsuomalaista koulua ylläpitävä osakeyhtiö on jättänyt kouluvirastolle hakemuksen kolmen uuden vapaakoulun perustamisesta. Boråsin lisäksi osakeyhtiö haluaa käynnistää vapaakoulun myös Malmössä ja Haningessa. Lue ja kuuntele myös Sisuradion juttu.

Ruotsin Radio lähettää Ruotsin viidellä vähemmistökielellä tarinoita yli 5-vuotiaille lapsille viitenä peräkkäisenä tiistaina (ensimmäinen 8.4.). Suomenkieliset tarinat lähetetään Sisuradion netti- ja digiradiossa tiistaisin klo 8.50 ja uusintana samana päivänä kanavalla P2 klo 16.50. Kaikki ohjelmat ovat kuultavissa internetissä osoitteessa sr.se/barn/magiskaskrinet. Radion lastensivustolta tuttu Radio-apina esittelee siellä kunkin vähemmistökielen tavallisimpia sanoja ja sanontoja. Lue lisää suomenkielisiltä Taikalipas-sivuilta.

9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää. Päivä tunnetaan myös nimellä Mikael Agricolan päivä. Myös Elias Lönnrot on syntynyt 9. huhtikuuta.

Lue lisää: Wikipedia ja Sisäasiainministeriö.

Ent. oikeusneuvos Bertil Bengtsson on Integraatio- ja tasa-arvoministeriön toimeksiannosta selvittänyt vaihtoehtoja ehdotukselle, joka koskee mm. suomen kielen hallintoalueen laajentamista. Selvitys julkistettiin viime viikolla, ja se on luettavissa Hallituksen kanslian verkkosivuilla (ruotsiksi).

Kielilakia koskeva mietintö Värna språken – förslag till språklag (SOU 2008:26) luovutettiin kulttuuriministerille 18. maaliskuuta.

Mietinnössä ehdotetaan Ruotsiin kielilakia, jonka mukaan ruotsin kieli on Ruotsin pääkieli. Lakiehdotuksessa mainitaan myös kaikki Ruotsin viralliset vähemmistökielet ja ruotsalainen viittomakieli. Kielineuvosto katsoo, että vähemmistökielten mainitseminen samassa laissa ruotsin kanssa on erittäin merkityksellistä vähemmistöjen kannalta. Se edistää vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan tiedon leviämistä ja vahvistaa kielten asemaa. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös se, että Ruotsissa on nykyisin 150–200 äidinkieltä: kaikilla tulee olla oikeus käyttää äidinkieltään.

On tärkeätä, että yhteiskunnassa on yhteinen kieli, pääkieli, jota voi käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla. Lainsäädännöllä halutaan varmistaa, että englanti ei valtaa liiaksi alaa esimerkiksi koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kaikilla ammattialoilla täytyy myös olla ruotsinkielistä terminologiaa, niin että esimerkiksi eri alojen tutkimustuloksista voitaisiin levittää tietoa muillekin kuin asiantuntijoille.

Lue Kielineuvoston lehdistötiedote (ruotsiksi).

Hallitus on päättänyt, että kansallisten vähemmistökielten opetus saa saman aseman kuin muukin äidinkielenopetus Ruotsin peruskouluissa ja lukioissa. Kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, meänkieli, saame, jiddiš (jiddi) ja romani.

Suomen osalta tämä merkitsee sitä, että kunnan on tarjottava äidinkielenopetusta, vaikka oppilaita olisi vähemmän kuin viisi. Suomen ei myöskään tarvitse olla oppilaan päivittäin käyttämä kieli.

Uudet säännöt tulevat voimaan 1.7.2008.

Lue lisää Hallituksen kanslian tiedotteesta.

Ruotsinsuomalainen toimittajayhdistys perustettiin vuonna 1988, joten yhdistys on tänä vuonna toiminut 20 vuotta. 20-vuotisjuhlan kunniaksi on laadittu juhlajulkaisu ...Suomia ja Ruotia, jonka voi tilata toimittajayhdistyksestä.

Lisätietoja: Ruotsinsuomalainen toimittajayhdistys

Suomen instituutin kirjaston palvelut ovat uudistuneet: nyt kirjastoasiat voi hoitaa myös verkossa tai sähköpostitse. Kirjastopalvelujen käyttäjän tulee ilmoittaa kirjastolle sähköpostiosoitteensa ja hankkia kirjastokorttiinsa PIN-koodi.

Verkkosivuilla lainaaja voi mm. lainata ja varata kirjoja ja poistaa kirjavarauksiaan.
Sähköpostitse on mahdollista saada ilmoitus varatun kirjan saapumisesta, muistutus laina-ajan päättymisestä ja muistutus myöhässä olevasta kirjasta.

Lisätietoja antaa Suomen instituutin kirjasto.

Ruotsin Suomalainen -lehden levikki on noussut yli kolmella prosentilla. Lehden levikki on nyt
9 300 Tidningsstatistik TS:n tilastotietojen mukaan.

Haaparannalla ilmestyvän kaksikielisen Haaparannanlehden levikki on noussut miltei viidellä prosentilla. Lehden levikki on 4 400.

Suomen Opetushallitus on päättänyt asettaa auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan ajalle 1.2.2008-31.12.2012. Lautakunnan puheenjohtajaksi on valittu professori Birgitta Romppanen Vaasan yliopiston Nykysuomen ja kääntämisen laitoksesta. Birgitta Romppanen on toiminut aiemmin Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan puheenjohtajana. Hän kuuluu myös Kielineuvoston suomen kielen asiantuntijaryhmään.

Etymologinen viitetietokanta sisältää viittauksia kirjoituksiin, joissa on käsitelty suomen sanojen etymologiaa. Aineisto on koottu erityisesti sanakirjatyön apuneuvoksi, mutta siitä on hyötyä myös muussa käytössä. Tietokanta sisältää viitteitä vuodesta 1966 2000-luvun alkuun ilmestyneeseen kirjallisuuteen.

Lue lisää: Kotus.

Aika: perjantaina 18. huhtikuuta klo 9-16.30
Paikka: Suomen instituutti, Snickarbacken 4, Tukholma

Luennoitsijat ovat professori Sirpa Leppänen, Jyväskylän yliopisto, filosofian maisteri Anu Muhonen, Tukholman yliopisto, ja erikoistutkija Riitta Eronen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Esitelmien aiheita ovat englannin vaikutus suomen kieleen ja muut kielenhuollon ajankohtaiset asiat.

Seminaarimaksu on 900 kr (sis. arvonlisäveron), ja hintaan sisältyvät lounas sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Ilmoittautuminen viimeistään 7.4.2008.
Lue lisää seminaarikutsusta.

Tilastollinen keskustoimisto on julkaissut vuoden 2007 nimistatistiikkaa: suosituin vastasynteelle tytölle annettu nimi oli Wilma, ja pojannimistä suosituin oli William. Samalla sivustolla on myös muuta mielenkiintoista nimitietoa.
Suomessa Väestörekisterikeskus julkaisee vastaavia luetteloita (vuoden 2007 tietoja ei ole vielä julkaistu.
Lue lisää: Tilastollinen keskustoimisto (ruotsiksi) ja Väestörekisterikeskus.

2008 on YK:n kansainvälinen kielten vuosi. UNESCO on saanut tehtäväkseen koordinoida vuoden tapahtumia. Lue lisää: Eurolang ja UNESCO.

Vähemmistökielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta julkaistaan Ruotsissa tänä vuonna vähemmän kuin aiempina vuosina, ja vain neljä uutta lasten- ja nuortenkirjaa saa valtion tukea. Lue Sisuradion artikkeli.

Tiina Himanen on tutkinut Ruotsin television suomenkielisten Uutisten käyttämää suomen kieltä. Lue lisää Uutisista.

Ruotsin hallituksen 290 kunnalle lähettämässä kyselyssä kysyttiin, onko kunnalla vähemmistöpoliittinen ohjelma. Vain kuudella kunnalla on valmis ohjelma. Lue ja kuuntele myös Sisuradion juttu aiheesta.

Joensuun yliopisto järjestää ensimmäisen pohjoismaisen kliinisen lingvistiikan konferenssin:
The First Nordic Conference of Clinical Linguistics 9.-10.2.2008 Joensuun yliopistossa. Lue lisää (englanniksi).

Suomi toisena kielenä ja monikielisyys
Kansallinen konferenssi Jyväskylässä 1.-2.2.2008
Teemana tutkimuksen ja opetuksen suhde. Lue lisää.

Suomen kielen kauneimmaksi sanaksi on valittu äiti.
Lue lisää suomen kielen kaunein sana -kilpailusta ja sen tuloksista.

Ajankohtaista tammikuu–joulukuu 2007 >