Lehdistötiedote: Kielineuvoston mielestä Ruotsin viranomaisten tulee tiedottaa useammilla kielillä verkossa

Lehdistötiedote 17.8.2010

Kielineuvoston mielestä Ruotsin viranomaisten tulee tiedottaa useammilla kielillä verkossa

Kuinka esteetöntä viranomaisten tiedotus ja palvelut verkossa ovat, kun kohderyhmänä ovat kansalliset vähemmistöt ja muita kieliä kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat? Ei riittävän esteetöntä, toteaa Kielineuvoston Rickard Domeij raportissaan.

– Yksi tärkeistä kielipoliittisista tehtävistä on pitää huolta, että digiyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat jotakuinkin yhtäläisin ehdoin kaikkien käytettävissä, sanoo Domeij.

Tähän asti esteettömyys verkossa on tarkoittanut lähinnä informaation muokkaamista toimintarajoitteisten ja ruotsinkielisten vanhusten käyttöön sopivaksi. Informaatiota saa esimerkiksi tekstin kokoa muuttamalla, pistekirjoitusnäytöllä tai äänisynteesin avulla. On olemassa selkeät suuntalinjat siitä, kuinka verkkosivusto tehdään toimintakyvyltään erilaisten ihmisten käyttöön sopivaksi.

Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien ja muun kuin ruotsinkielisten tarvetta saada monikielistä informaatiota ei ole huomioitu samalla tavalla. Monilla kunnilla, maakäräjillä ja viranomaisilla ei ole edes perustavinta informaatiota kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista muilla kielillä kuin ruotsiksi (poikkeuksena mahdollisesti englanti), vaikka viranomaisilla on velvollisuus huolehtia, että kaikki kansalaiset saavat välttämättömän yhteiskuntatiedon ja yhteiskuntapalvelut tarpeen mukaan käyttöönsä.

Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla on lain mukaan oikeus käyttää vähemmistökieltä ollessaan tekemisissä viranomaisten kanssa. Oikeus on voimassa varsinkin suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueilla, mutta koko Ruotsissa valtiolla ja kunnilla on velvollisuus suhtautua suopeasti vähemmistöjen toiveisiin, edistää vähemmistökieliä ja tehdä niitä näkyviksi. Tämä koskee myös romania, jiddišiä ja Ruotsin viittomakieltä.

Yhä useammat viranomaiset alkavat ymmärtää monikielisen verkkokommunikaation merkityksen. Mutta ongelmiakin on. Mille kielille informaatio tulee kääntää? Mitkä tiedot tai kuinka paljon informaatiota tulee kääntää? Kuinka informaatio tulee verkossa esitellä käyttäjille? Entä kansalliset vähemmistökielet ja viittomakieli? Kuinka varmistaa, että käännösten laatu on hyvä? Mitä apuvälineitä on tarjolla? Mitä kielilaissa sanotaan?

Yksi raportin tärkeistä johtopäätöksistä on, että ohjeistuksen tarve on suuri. Kielineuvosto onkin, yhteistyössä muiden kanssa, laatinut suosituksia siitä, kuinka monikielisen informaation ja palvelut voi tehdä esteettömiksi verkossa. Ruotsinkielinen ohjeistus, Vägledning för flerspråkig information, on Kielineuvoston verkkosivuilla: http://www.sprakradet.se/flerspråkig-vägledning.

Raportissa, jonka nimi on En språkpolitik för internet (ISBN 978-91-7229-068-6), selvitellään Ruotsin kielitilannetta Internetissä ja annetaan ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.

Raportin voi tilata Kielineuvostosta, hinta 125 kr:

Språkrådet
Box 20057
104 60 Stockholm
Sprakradet@sprakradet.se
Puh. 08-442 42 00

Rickard Domeij antaa lisätietoja raportista:
Puh. 08-442 42 08 tai 0733-78 90 68
rickard.domeij@sprakradet.se